Kuopion kaupunginteatterin historiaa

27.4.1902 Kuopion Työntekijäin Yhdistys perusti Kuopion Näytelmäseuran. 
Ensimmäinen ensi-ilta oli 28.9.02 ohjelmanaan Minna Canthin MURTOVARKAUS. 


KUOPION NÄYTELMÄSEURA v.1904
Kuva: Viktor Barsokevitsch / Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmat

1910 Kuopion Näytelmäseura muutti nimensä Kuopion Työväen Teatteriksi. Loppuvuodesta 1918 perustettiin Kuopioon toinenkin ammattiteatteri, Kuopion Teatteri, joka esitti avajaisnäytelmänään Johannes Linnankosken SIMSONIN JA DELILAN. 1920-luvulla molemmat teatterit olivat vuorotellen toimintavaikeuksissa; Kuopion Teatteri hiipui kokonaan, ja sen tilalle perustettiin Savon Näyttämö. 


Minna Canth: ROINILAN TALOSSA
Väinölänniemen kesäteatteri v.1916
Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmat 

1931 neuvoteltiin ensi kerran teattereiden yhdistämisestä. Savon Näyttämö oli supistunut amatööriryhmäksi, mutta Työväen Teatteri oli voimissaan.  27.8.1940 perustettiin Kuopion Yhteisteatteri, johon Savon Näyttämö ja Kuopion Työväen Teatteri sulautuivat.  Vuoteen 1959 saakka Yhteisteatteri toimi Työväentalolla, jonka purkamisen takia toiminta siirtyi Ammattikoululle. 


Minna Canth: ROINILAN TALOSSA
Kuopion Työväen Teatteri v. 1938
Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmat 

1963 valmistui uusi, kutsukilpailun tuloksena saatu teatteritalo. Sen avajaisnäytännössä 29.9.63 esitettiin Maria Jotunin KLAUS, LOUHIKONHERRA. 1965 otettiin teatteritalossa käyttöön harjoitushuoneesta muunnettu Studionäyttämö. 1969 Yhteisteatteri nimitettiin kokeilevaksi alueteatteriksi. 1.1.1976 teatteri siirtyi kunnalliseksi ja sai nimekseen Kuopion Kaupunginteatteri. 


Lauri Leskinen: MINNA
Kuopion Yhteisteatteri v.1975
Kuva: Kuopion kaupunginteatterin arkisto 

1.1.1982 tuli nimitys vakinaiseksi alueteatteriksi. 1984 saatiin aluenäyttämöksi entinen sotilaskoti kasarmialueelta, ja tämä kolmasnäyttämö sai nimekseen Sotku. Myöhemmin samana vuonna teatterin lavastamo siirtyi hallirakennukseen Kelloniemeen. 1990 teatteri joutui suurelta näyttämöltään "evakkoon" Työnkulmalle suurimittaisen remontin vuoksi. Mm. pyörönäytämö uusittiin kokonaan. 1991 suuri näyttämö otettiin uudelleen käyttöön Arvid Järnefeltin-Marita Jaman VANHEMPIENI ROMAANI -näytelmällä, josta seuraavien kolmen vuoden kuluessa tuli teatterin kaikkien aikojen katsotuin esitys. 

1992 teatteri vietti 90-vuotisjuhlaa työn ja yleisestä talouslamasta johtuvan säästölinjan merkeissä. Alueteatteritoiminta loppui Lauri Kokkosen LAAHUKSEN myötä. Teatterin hallintomalli muuttui vuonna 1993. Teatterilautakunnan korvasi laajempi kulttuurilautakunta, jonka alaisina toimivat teatterin lisäksi kaupunginkirjasto, museot ja kaupunginorkesteri. Teatterin sisäinen päätäntävalta kasvoi - siirryttiin tulosvastuuseen. 

Kuopion Yhteisteatterin-Kaupunginteatterin johtajat: 
Urho Lahti (1940-43), Matti Aro (43-45), Uuno Wikström (45-47), Niilo Kuukka (47-53), Tauno Lehtihalmes (53- 65), Aimo Hiltunen (65-74), Kurt Nuotio (74-78), Kaija Siikala (78-85), Mikko Viherjuuri (85-87), Kari Paukkunen (87-91), Ossi Wallius (91-96), Heikki Mäkelä (96-01).  1.7.2001-31.12.2003 teatteria johti Heikki Kujanpää. Kevätnäytäntökaudella 2004 vt. teatterinjohtajana toimi Olli-Matti Oinonen. Syysnäytäntökaudelta 2004 alkaen teatteria on johtanut Lasse Lindeman. Lasse Lindemanin seuraaja Pekka Laasonen aloitti teatterinjohtajana syyskaudella 2013.